Lontoo, maanantai pt II

Green Park

Green Parkin läpi siis oikaisin Piccadillylle, ja kävin jopa shoppaamassa. Sattui nimittäin taas puoliksi tuurilla Euroopan suurin kirjakauppa (ainakin pari vuotta vanhan Lontoo-oppaan mukaan), Piccadillyn Waterstone's.  Onnistui taas itsehillintä rajoittamaan toimintaa jonkin verran, ei lähtenyt mukaan kuin kaksi pokkaria, Philip K. Dickin Do Androids Dream of Electric Sheep ja Neil Gaimanin American Gods. Varsinkin tuota PKD:n kirjaa olen ollut vailla aika kauan, joten aika juhlaa. 

Olipa taas lokilla ajoitus. Trafalgar Square, Nelson's Column.

Piccadilly Circucksesta en edes ottanut kuvia, oli turisteja. Painelin vähemmän ruuhkaista reittiä sitten Trafalgarille, joka olikin päivän turistikierroksen viimeinen varsinainen kohde. National Gallery sattui nimittäin olemaan enää puolen tunnin päässä sulkemisajasta, joten en edes yrittänyt pistää jalkaa eteistä sisemmä. Eikä siinä olisi paljon ollut aikaa muutenkaan, kun piti ehtiä vielä syödä ennen illan menoja. Loppujen lopuksi hostellille pääsemiseen, ruoan hankkimiseen ja taas Southbankille itsensä toimittamiseen meni kuitenkin sen verran aikaa, että olin joskus varttia vaille kahdeksan Royal Festival Hallilla, kun showtime oli kahdeksalta. Ei sinänsä hullumpi ajoitus. 

Kaljut paistaa, yritin kyllä ottaa ihan vain yleiskuvaa fiinistä konserttisalista. SW:n äitikin oli paikalla ja vielä kuninkaallisessa aitiossa, mikä periaatteessa näkyy tuossa kuvassa. Vanhaksi on varmaan tullut, kun osasi arvostaa sitä, että sai istua keikalla.

Steven Wilson toimi, kuten taisin jo joskus aiemmin mainita. Toisaalta ei tuolta keikalta odottanut mitään muuta kuin erityisen tasokasta musisointia. Huomioin myös, että oli melko korkea keski-ikä ainakin tuolla piippuhyllyn seuduilla, missä itse olin. Heijastanee sekä SW:n vanhettumista kenties, ja toisaalta musiikkilajin tiettyä nostalgia-arvoa ehkä. Tiedä häntä. 

Waterloo ja Portsmouth and S'Sea -juna. 

Aamulla olin jo ennen seiskaa liikkeellä, koska puhelimesta loppui akku enkä laittanut rannekelloa sängyn vierelle, joten tuli pieni virhearvio ylös hinautumisen kanssa. Tai alas, koska minulle sattui yläpunkka. Siinä sain sitten jonkin aikaa odotella hostellin aamiaista, mutta olinpahan jo ennen yhdeksää Waterloossa, ja aika sopivasti siinä noin kymmentä vaille yhdeksän lähtevässä junassa. Täkäläinen lippu-ja junasysteemi on sinänsä mukava, koska lipun kun ostaa, sen voi käyttää (melkein) mihin aikaan tahansa sinä päivänä, millä vain reitillä. Ei siis paineita juniin ehtimisestä tai reitin suunnittelusta. Sitä vain painui ensimmäiseen junaan joka lähti oikeaan suuntaan, ja kuulutusten perusteella sitä osasi navigoida ilman mitään häslinkiä. Fishbournessa olin sitten tosiaan ennen yhtätoista. Ehkä hieman väsytti, mutta jotenkin sitä selvisi luennolle ja tosiaan vielä illalla leffaan. 

Tänään sain taas yhden esseen raavittua jollekin mallille, vaikeaksi käyvät nämä sanarajoitteet, koska oli jo kolmensadan ylimääräisen sanan ongelma yhdessä vaiheessa. Aika tarkkana saa olla siitä, että pysyy aiheessa. Tosiaan kyllä tulee olemaan mielenkiintoista palautteen saaminen. Nyt on kuitenkin sitten 3/4 esseestä tehtynä, maanantaiksi viimeinen, ja sitten taas helpottaa vähän. Sitten on kohta pääsiäinen. Mihin tämä aika oikein menee.