Katedraalikuvia ja sekalaista horinaa

Chichesterin tuntomerkki on sen noin 900-vuotias katedraali. Pari kuvaa viime lauantailta.

Ilmainen sisäänpääsy on aika kunnioitettava asia, kun paikkaa on ilmeisen isoilla rahoilla kunnostettu. Ja kun ottaa huomioon, että tuollakin todennäköisesti tulee käytyä hautamuistomerkkejä tutkimassa vielä pariin otteeseen Cultural History of Death - kurssia varten.

Aika menee kyllä melkoisen nopeasti, toinen viikko luentoja jo takana, ja kohta pitää tosissaan yrittää alkaa ottamaan selvää välitehtävistä eli formatiivisista esseistä, koska niihinkin joutuu jo ilmeisesti jonkin verran paneutumaan. 

Jännä huomio on se, että täällä tuutorit eli opettajat ilmeisesti pienten ryhmäkokojen ansiosta aika nopeasti oppii muistamaan naamat. Tänään taas yksi tuutoreista pysähtyi vaihtamaan pari sanaa kirjastolla ohikulkiessa, ja laitoksen johtajakin yleensä vähintään tervehtii. Tämä on aika erikoista, kun vertaa kotioloihin, jossa ei kyllä enimmäkseen opettajilla tunnu olevan mitään havaintoa siitä kuka on kuka, koska ryhmät ja opetustapa ei varsinaisesti vaadi tai mahdollista minkäänlaista kontaktia. Ei Chichesterin historian laitoksen mainostus hyvillä oppilas-henkilökuntasuhteilla ole ainakaan tuulesta temmattua (oliko jossain kyselytutkimuksessa sijoittunut vain Oxfordin taakse tässä osiossa). 

Pitää myös mainostaa, tänään kävin katsomassa Djangon New Parkissa, ja olipas mukava teatteri. Henkilökunta tuntui koostuvan vanhahkoista sedistä, ja lipputiskillä oli sangen mukava myyjä jolle piti yrittää tavata sukunimi ym. Joka tapauksessa, sain opiskelijakortin viidellä punnalla, jolla pääsee jatkossa leffaan aina yhdellä punnalla. Suorastaan käsittämättömän edullista. Setä sanoi vain, että "It's a good value." Well, yes. Nyt kelpaa käydä leffassa. Itse teatterisalit vain tuntuu täällä päin olevan yleisemminkin vähän hölmöjä (tai verraten Chichester Gaten Cineworldiin, jossa kävin katsomassa Les Misérablesin), penkit ei ole mitenkään turhan mukavat, ja valkokangas tuntuu olevan kilometrien päässä. Ja parhaat keskipaikat on käytävänä, eli niitä ei ole. Nääs nääs. 

Kohta pitää miettiä mitä sitä aikoo lukuviikolla tehdä. Koska täysi vapaa viikko on selvästi tarkoitettu vaihto-opiskelijoiden kohdalla ainakin kaikkeen muuhun paitsi opiskeluun. Vaihtoehtoina tällä hetkellä Irlanti ja Skotlanti (Edinburgh lähinnä). Pitää katsella. Lontoo, Brighton ym. on sen verran lähellä, että niissä nyt voi käydä ihan viikonloppuna tai ihan yhden päivän olemassa. Huomenna jos jaksaisi, voisi hypätä Portsmouthiin menevään bussiin, joskin tällä hetkellä tuntuu että voisi viettää vaikka päivän lukien. Pari viikkoa on mennyt niin, että vähintään pari, kolme mailia päivässä on tullut käveltyä. Enimmäkseen se on ollut vähintään neljä tai viisi, yliopistolle ja takaisin kulkemisen takia.